sunnuntai 18. huhtikuuta 2010

Mitenkäpä käy elon tiellä?
            Valtavasti eri malleja, joista ottaa mallia. Suuntia ja vaihtoehtoja sekä tuohon, tuohon, tuohon että tuohon suuntaan. Klaffipiirongin edessä tuoli, jolle istuminen merkitsee hyväksymistä ja:
            Elon tie on pitkä ja kuoppainen. Elon tie on keskipitkä ja kuppainen, kuten hänelle. Rinnakkain suhteessa elon tiehen kulkee kuolon tie. Joskus ne tietty risteävät. Siitä ei ole paljon kerrottavaa. Jos siitä kertookin, on se kuin ”helmiä sioille”. Vasta kokemus opettaa, mitkä helmet todella ovat syötäviä. Tahdon
            Tahdon sanoa:
            Jokainen tarvitsee toisen puoliskonsa, kuten ihmisen.
            Maailma loppunee jotakuinkin näin. Jostain alkaa tihkua tuhkaa, hyvin epädramaattisesti. Sitten sitä katsellaan ja sitä vain tulee. Sitten sitä on niin paljon, ettei jää paljon tulkinnanvaraa. Kirjaimellisesti kaikki on sitten sen alla, eikä siitä kaikesta jää paljonkaan kerrottavaa. Se on ihan hyvä loppu, vaikkei paljoakaan siihen tietenkään lopukaan. Jossain kaatuu puu kuin vertaus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti