keskiviikko 12. tammikuuta 2011

10. uutisruno

Uudenvuoden yhteydessä Keski-Uusimaassa julkaistu uutisrunoni käsitteli ilotulitteita.

---

Tulta lumille!


Vaikka jättäydynkin
tuhoisista turhamaisuuksistasi,
puolustan kuolemaani asti
oikeuttasi niihin.

Sillä jos hävitämme
ilotulitteet,
mikä meidät
erottaa eläimistä?

Liekö kauniimpaa kuin
panostaa henkensä,
          oma ja muiden,
ympäristönsä sekä
tulevaisuutensa,
          oma ja muiden,
yhteen ainoaan jumalaiseen
kertarysäykseen?

Tai mitään
ihanasti röyhkeämpää
kuin se yleinen päätön
sähellys, elolla
pelleily, kuololle
ilveily, lumen puuterin
mustaus, ilmatilan
perinpohjainen kätkeminen
johonkin, ties mihin –
siis se tuhannen tulimmainen
tuhlaus sekä tulitus?
          Ja minkä tähden?

ILON! ILON! ILON!

Ja onko ylväämpää kuin
energiajuomapullo, tuo
varhaisteinien keskikalja
          pantuna paksuksi
nalleista, kiinureista,
roomalaisista kynttilöistä,
papateista ja silkasta
puhtaasta ruudista,
taivaalle merkiksi asetettuna?

Jos ei muusta, niin edes
          järjettömyydestä
meidän on pidettävä kiinni.

1 kommentti: