torstai 6. tammikuuta 2011

Lukialle

Kuten näkyy, blogini otsikko on vaihtunut.
            ”Ru oja” -merkkiyhdistelmän alla kenossa keikkunut ”n” on häivytetty taustalle – lähes poistettu yhtälöstä. Entisen ammottavan aukon sijaan erikoisuuden vaikutelmaa otsikossa tavoittelee vastedes valkoinen kirjain i.
            Tervetuloa, i.
            Tällä yritän viestiä, että blogini ei enää jatkossa rajoitu niin sanottuun runouteen, vaan keskittyy jäsentämään kirjoittajansa ajattelemista jonkin vieläkin laajemman kehikon puitteissa. Kesken kelvomman sanan etsinnän kutsun tätä kehikkoa yksinkertaisesti tekstiksi.
            Tervetuloa, teksti. Näytä mihin susta / musta on.
            Entä mistä alaotsikko, ”matkailublogi”?
            Sen lisäksi, että kirjoittamista ja elämää yleensäkin on kätevää verrata matkaan, minulla on tänä keväänä (helmimaalishuhti) odotettavissa myös ihan oikeaa matkailua. Vieläpä sellaista, johon kirjoittaminen tulee oletettavasti ja toivoakseni elimellisesti kiinnittymään.
            Helmikuun ensimmäinen päivä saavun Nuoren Voiman Liiton ja Sysmän kunnan ylläpitämään Villa Sarkia -kirjailijaresidenssiin. Tarkoituksenani on työstää tuon kuun aikana valmiiksi esikoisrunokokoelmani. Rupeaman tehnevät erityisen kiinnostavaksi seuraavat:
            i) En tällä hetkellä lainkaan usko kokoelmani elinvoimaisuuteen / kiinnostavuuteen.
            ii) Käyn paraikaa läpi kaikkia mahdollisia runonkirjoittamiseen liittyviä kriisejä, alkaen omasta kykenemättömyydestäni ja kokemattomuudestani päättyen (vitun) säkeen (vitun) kriisiin.
            iii) Edellisistä huolimatta palan hyvin aidosta halusta ylipäätään kirjoittaa.
            iv) Kohtaan iii liittyen (ja tämä on kenties tärkeintä): olen vasta viime aikoina alkanut oivaltaa, että jos todella haluan tehdä tätä kirjoittamisjuttua, minun on syytä alkaa ottaa se vakavasti. Jos siis haluan tehdä kirjoittamista työkseni, minun on kerta kaikkiaan, vittu jumalauta saatana, alettava kohdella sitä työnäni.
            Olen siis kriiseilystäni huolimatta residenssimahdollisuudestani kovin kiitollinen ja innoissani. Kolmannen ja neljännen kohdan tueksi ostin juuri Anu Silfverbergin ja Elina Hirvosen kirjoitusharjoitusoppaan Sata sivua. Se sisältää kosolti innostavia kirjailijamonologeja ja ennen kaikkea sata kappaletta oivia kirjoitusharjoituksia.
            Lupaankin nyt julkisesti, tässä, itselleni, tehdä joka päivä yhden harjoituksen tästä kirjasta. Lupaukseni hedelmiä, mätiä tahi hercullisia, tulen esittelemään myös täällä.
            Maalis- ja huhtikuun vietänkin sitten Amerikan Yhdysvalloissa. Aloituspisteeni on New York, lopetuspisteeni Los Angeles. Missä tällä välillä kuljenkaan, on vasta jäsentymässä suunnitelmaksi. Kyse ei ole työ- tai opintomatkasta: haluan vain mennä sinne. Olen jo pitkään kokenut suurta tarvetta päästä tuijottamaan sisäpuolelta kulttuuria, joka on kasvattanut minut. Nyt se sitten tapahtuu.
            Matkustan yksin, joten uskon / toivon siihen liittyvän ahdistuksen kanavoituvan juuri kirjoittamiseen. Sekin toivoakseni tulee näkymään tässä blogissa.
            Joten, hyvä lukia, kiitos kun luet minua. Se on ihmeellistä.
            Toivon että luet iatkossakin.

Terveisin
Erkka

6 kommenttia:

  1. Kiitti - mieluummin kuin esim. ole hyvä.

    Raisa

    VastaaPoista
  2. Jee, just hyvä purkaus.

    Olet (vitun) hyvä kirjoittaja. Mulle on aina ollut yksi haalea hailee näiden runoblogien sisältö - kunhan blogit ovat mielenkiintoisia ja liittyvät edes etäisesti rakkauteeni, kirjallisuuteen ja kirjoittamiseen.

    Odotan innolla. Vaikka vain puskisit sitä tuttua runoutta.

    VastaaPoista
  3. kiitos kiitos aura aura!

    pidän sun blogissas nimenomaan siitä, että siellä on runon lisäksi myös runopuhetta. pitää munkin yrittää!

    jee

    VastaaPoista
  4. Mahtavaa päästä blogin kautta matkalle mukaan :)
    Uskollinen lukijasi
    Iso P

    VastaaPoista
  5. Tapaamisiin Sysmässä! Voi hyvin & älä kriiseile liikaa vaan sopivasti.

    VastaaPoista