maanantai 21. maaliskuuta 2011

Mikään ei jätä meitä, eikä mikään häviä

Mikään ei jätä meitä,
            eikä mikään häviä:
                        kun kivi nytkähtää, vesi lähtee kalppimaan. Kun kurkku katkaistaan, siitä saa äänitehosteen. Kun tunne ilmaistaan, se vaihtaa ihmistä.
            Jokin korvasi teollisuushallin kytänkin korvan.
            Lyö peili rikki. Se todellisuus joka häviää, on totta.
                        Sydänsieppari.
            Peitä hehkulamppu nyrkkiisi. Purista se kasaan. Talleta hermoratojesi viestit mielesi tiedostoon. Sitten hyppää ikkunan läpi. Kun kadut kostealla kivetyksellä, muistele hetkeäsi sisä- ja ulkoilman vaihtotilassa. Talleta.
            Juo puolitäysi tuoppi juoksevaa lasia.
                        Puolityhjä.
            Mene hiekkarannalle. Silitä aaltojen liikkeen alituiseen päivittämää pienkivipintaa. Tee kakku.
            Miksemme muka voisi surra eroamme yhdessä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti