sunnuntai 14. elokuuta 2011

Suru

Tulin äsken kotiini Etelä-Haagaan yöbussilla numero 43. Alla oleva 6-minuuttinen äänite on tuolta matkalta, jolla pahoinpideltiin yksi ihminen, mutta ennen kaikkea toteutettiin pahuutta myös monilla muilla eri tasoilla. Poliisia ei äänitteeni paljon kiinnostanut, mitä hieman ihmettelen. En laita tätä jakoon väkivallalla retostellakseni, vaan tämä on pelkkä väsyneen turhautunut, epätoivoinen yritys edes jotenkin jakaa teidän muiden kanssa ihmisten kollektiivisen vitun typeryyden aiheuttamaa surullisuuden kokemusta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti