maanantai 18. kesäkuuta 2012

Facebookittomuuspäiväkirja, päivät 5, 6 ja 7 − ja 8

Perjantai

Kavereiden näkeminen tuntuu oudolta. Kuin loman jälkeen.

Lauantai

Ei enää lisättävää.

Sunnuntai

Jee.

Maanantai

No niin, lakko loppui, mitä jäi kätöseen?
        Tärkein havainto on, että en usko olevani varsinaisesti riippuvainen Facebookista, sillä vieroitusoireita ei ilmennyt. Pikemminkin ensimmäisinä päivinä FB-lakko tuntui yksinkertaisesti kivalta - mutta ajan kanssa olosta tuli hieman muista eristäytynyt ja yksinäinen (mutta ei mitenkään epätoivoisen dramaattisesti). Toinen havainto on, että Facebook tarjoaa oivan valetodellisuuden, johon paeta omaa saamattomuuttaan ja passiivisuuttaan. Se on kurjaa ja vaarallista, ja siitä pitää olla jatkossa tietoisempi. Kolmas havainto on, että Facebook on aidosti hyödyllinen ja tärkeä osa elämääni, koska siellä keskustellaan ja hoidetaan jatkuvasti töihini ja ihmissuhteisiini liittyviä asioita. Toki minä nämä asiat jo ennestäänkin tiesin. Mutten välttämättä tiennyt.
        Jatkossa kokeilen pitää ainakin parempaa kuria Facebookin käytöstä työajalla. Mitä jos liittyisin heihin, jotka vain käyvät Facebookissa siis jatkuvan olemisen sijaan?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti