perjantai 15. maaliskuuta 2013

KONEIDEN KAPINA eli miksi Kaisa-talo pelottaa minua

twilightcola.blogspot.fi/
Siellä se kytee. Kapina.


Helsingin yliopiston uusi Kaisa-talo, tuo Hesarissakin arkkitehtuurihehkutettu moderni oppimiskeskus, tuo rakennus johon kaikki änkeävät vaikka yksikään ei mahdu.

Rakennus, josta koneiden kapina käynnistyy.

Kyllä, automaattisesti avautuvat ja sulkeutuvat ovet on kiva juttu − paitsi kun sattuu kävelemään aukkoon juuri kun ovi on sulkeutumassa. Ja sehän sulkeutuu lujaa eikä todellakaan anna periksi heiveröisen homo sapiensin ensimmäisestä kyynärpääkosketuksesta. Toki ovi lopulta tottelee − mutta laittaapa vastaan kuitenkin, voimalla, joka on häivähdys potentiaalistaan.

Entä invavessa, tuo rajoittuneen paskojan unelma! Edes valoja ei tarvitse napsauttaa itse, sillä ne syttyvät liikesensorin avulla! Vai syttyvätkö? No syttyvät, mutta aikamoisella viiveellä tietenkin, vastentahtoisesti kuin aamu-uninen alipalkattu piika. Sensorit tarjoavat valon vasta, kun vammainen on nöyrästi hapuillut kotvan pimeydessä.

Eikä pöntöllä tietenkään saa istua neljännesminuuttiakaan viihdyttämättä huomionkipeitä sensoreita käsienhuidonnalla. Jos unohtuu hetkeksikään ajatuksiinsa, inhimillisen epäolennaisiin, epätehokkaisiin, epäkäytännöllisiin ajatuksiinsa, valot räpsähtävät tuomitsevasti päältä ja paska-asiakkaalle tarjotaan jälleen pimeyttä. Ja ennen kuin sitä tajuaa huomioida sensorin hätäisellä käsienvatkaamisella − kuin aution saaren asukki nähdessään lentokoneen − käy mielessä, että juuri tässä asennossa ihminen lopulta yllätetään. Mutta kuitenkin valot syttyvät, vielä kerran ne syttyvät ja valaisevat vessan peilin. Siellä ihminen katsoo pyörein silmin itseään, jolla on housut kintuissa.

Ja sitten on Kaisa-talon hissi.

Jostain syystä sen lempeän mekaaninen naisääni − ihmisen nauhoittama mutta koneen hallitsema − ilmoittaa myös ylimmässä eli seitsemännessä kerroksessaan: "Kulkusuunta ylös!"

Miksi? Onko kyseessä ohjelmointivirhe?

Ei tietenkään.

Hissi kujeilee. Se iskee silmää ennakoidakseen sitä tiettyä hetkeä, sitä, jona koneet tekevät lopullisen päätöksensä. Silloin Kaisa-talon hissi, täynnä ihmisiä, jotka itse ovat kutsuneet sen luokseen, laskeutuu isäntiensä napinpainalluskomennoista ja hämmentyneistä kirouksista välittämättä alimpaan kerrokseensa K4.

Sieltä hissi aikoo ottaa vauhtia. Sillä painovoimaa senkin on toteltava, vaikka ei enää ihmisiä.

Ovet eivät aukea. Ihmiset meluavat. Sitten he hiljenevät. Kunnes:

"Kulkusuunta ylös!"

6 kommenttia:

  1. Ei niiden tarvitse tehdä mitään. Koneet voittavat passivoimalla. Esimerkiksi minä kävelin tänään vessasta ulos ja jätin hanan päälle, koska oletin, että se menee itsestään pois.

    VastaaPoista
  2. Olette väärässä, syvimmällä pohjalla ollaan vasta kerroksessa K4.

    VastaaPoista
  3. Koneiden kapinaa pelkääville on Suppelaiset.
    http://suppelaiset.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  4. Pahinta Kaisassa on langattoman teknologian radiotaajuinen säteily -- talossa on voimakasta Wi-Fi-verkkojen säteilyä.

    VastaaPoista